Jakamistalous + Ympäristö = ?
Harmaala ym. (2017, 23) mukaan jakamistalous on vuorovaikutusta, joka tapahtuu tietoverkon palvelu- ja yhteisöalustojen avulla ja tuottaa toiminallaan myös rahallista arvoa. Jakamistalouden pääajatuksiin kuuluu ihmisten aktivointi kuluttajiksi, jotka itse valmistavat palveluita sekä kauppatavaroita ja jakavat niitä muille kuluttajille. Esimerkiksi ihmisen on mahdollista alkaa ajamaan omalla autollaan taksipalveluita tai kuljettamaan ruokaa toisille kuluttajille. Uusi tuotteita ei myöskään haluta enää valmistaa jatkuvalla syötöllä, vaan jakamistalous kannustaa hyödykkeiden uudelleenkäyttöä.
Päätin valita jakamistalouden blogiaiheekseni, kun olimme käsitelleet aihetta luennolla. Käsite ei ollut minulle etukäteen tuttu, mutta luennolla huomasin, että jakamistalous on läsnä myös minun elämässäni. Olen esimerkiksi käyttänyt jakamistalouteen pohjautuvia sovelluksia, ymmärtämättä tai edes oikeastaan miettimättä, mistä on kyse. Siksi tuntui luonnolliselta lähteä tutustumaan aiheeseen paremmin.
Itselleni etukäteen tuttuja jakamiskulttuurin perustuvia yrityksiä ovat muun muassa taksipalvelut Uber ja Yango, majoituspalvelu Airbnb sekä ruuantilaus- ja kuljetuspalvelu Wolt. Käytän osaa näistä palveluista viikoittain ja olen todennut ne elämääni helpottavaksi. Välimatkat Helsingin kantakaupungissa ovat lyhyitä ja parkkipaikat harvassa sekä hintavia. Siksi on hyvin kätevä tilanteen vaatiessa tilata kuljetuspalvelu nopeasti ja suhteellisen edullisesti puhelinsovellus Yangon avulla. Seuraavaksi haluaisin tutustua Skipperi nimiseen suomalaisyritykseen, jonka välityksellä on mahdollista vuokrata kesäisin yhteiskäyttöveneitä Helsingissä. Oma vene olisi minulle turhan suuri menoerä, mutta olisi mukava viettää lämpimiä kesäpäiviä veneenomistajaa leikkien.
Itse pidän jakamistaloutta äärimäisen ajankohtaisena ja hyödyllisenä asiana siksi, että se tuntuu ajatukseltaan ja periaatteeltaan hyvin ympäristöystävälliseltä. Erityisesti viime vuosina on nostettu esiin, että ihmisten jatkuva kuluttaminen, aikaakestämättömien uusien "pikatuotteiden" ostaminen, on kuluttavaa maapallollemme. Jakamistaloudessa palvelut ja hyödykkeet peritään lainaamaan, yhteiskäyttämään, kierrättämään, vuokraamaan tai vaihtamaan. Yleisesti näitä pidetään ekologisempina vaihtoehtoina uuden ostamiseen verrattuna.
Harmaala ym. (2017, 173) kuitenkin muistuttaa, että jakamistaloudella voi olla myös negatiivisia vaikutuksia ympäristöön. On olemassa uskomus, että kun ihminen säästää perustarpeissaan, käyttää hän ylimääräiseksi jäävät rahat muihin hyödykkeisiin. Tällainen toiminta lisää kulutusta ja yleisesti uskotaan, että kulutuksen lisääntyminen on aina loppujen lopuksi ongelmallista ympäristölle. Logistiikan, huollon ja pakkausmateriaalien lisääntyvä tarve, on toinen ympäristölle haitallinen asia, jota jakamistalous aiheuttaa. Esimerkiksi kuluttaja ostaa Tise-nimisestä kirpputorisovelluksesta itselleen housut. Housujen alkuperäinen lähettäjä pakkaa housut kuljetuspakettiin ja posti kuljettaa rekka-autolla housut toiselle puolelle Suomea. Harmaala ym. (2017, 174) toteaa, että jakamistalouden hyödyistä ja haitoista on vielä todella vähän faktapohjaista tietoa. Tulevaisuus näyttää, onko jakamistalous maailman pelastus vai tuho, tai ehkä ei kumpaakaan.
Anna Shvets, Pexels
Cottonbro, Pexels
Lähde:
Harmaala, M-M., Toivola, T., Faehnle, M., Manninen, P., Mäenpää P. & Nylund, M. Jakamistalous. 2017. Alma Talent Oy. Helsinki
Maija on kirjoittanut blogissa mielenkiintoisesta aiheesta. Tykkäsin kirjoituksessa siitä, että jakamistalouden käsite oli esitetty hyvin selkeästi, eikä jäänyt epäselväksi mitä se tarkoittaa.
VastaaPoistaMaija oli antanut myös hyvin esimerkkejä omista kokemuksistaan jakamistalouden parissa, sekä siitä mitä se merkitsee hänelle ja miksi se on tärkeää.
Plussa oli myö se, että jakamistalouden haittoja tuotiin esille, eikä keskitytty pelkästään positiiviseen puoleen. Kappalejako oli erittäin selkeä ja kuviakin oli kivasti laitettu! En nyt keksi tästä mitään moitittavaa. Hyvä kirjoitus!!
Hyvä kirjoitus Maija! Tärkeä pointti, että myös jakamistaloudella ja vastuullisiksi mielletyillä valinnoilla voi olla kääntöpuolensa. Jos tilaan vaatteen kirppissovelluksen kautta käytettynä, teen ekoteon, mutta kumoaako pitkä kuljetusmatka sen "palveluksen" jonka luulin tekeväni ympäristölle? Tämä antaakin taas aihetta ajatteluun, mikä on tietysti vain ja ainoastaan hyvä asia. Kuten sanoit, tulevaisuus näyttää onko jakamistaloudesta maailman pelastajaksi. Itse henkilökohtaisesti uskon, että ollaan menossa koko ajan tiedostavampaan suuntaan ja löydetään aiempaa vastuullisempia ratkaisuja ja vaihtoehtoja. Toivoa siis on!
VastaaPoistaps. Skipperille vahva suositus!